Hammaslääketieteen ammattilainen, joka käyttää turvallisuutta

Karies

Hammaskaries on etenevä sairaus, jossa plakkibakteerien tuottama happo heikentää ja tuhoaa hammaskiillettä. Karies alkaa kiilteen liiallisesta demineralisaatiosta ja voi johtaa hampaan reikiintymiseen sekä lopulta hampaan menetykseen. Vaikka kariesta voidaan ehkäistä, se on maailman yleisin sairaus.

Etiologia, syyt ja oireet
Osa suun bakteereista tuottaa sivutuotteena happoja, jotka hajottavat ja vapauttavat hampaan mineraaleja (demineralisaatio).

Tämä heikentää kiillettä, mutta sylki auttaa palauttamaan menetettyjä mineraaleja ja vahvistamaan hammasta (remineralisaatio). Jos ruokavalio sisältää runsaasti sokereita ja/tai suuhygieniasta huolehtiminen on puutteellista, hampaiden pinnalle voi muodostua bakteereista koostuva tahmea kerros eli plakki. Hiilihydraateille altistuessaan plakkibakteerit demineralisoivat kiillettä jatkuvasti, ja demineralisaatiota tapahtuu nopeammin kuin remineralisaatiota. Mineraalien kokonaismäärä pienenee, mikä johtaa kiilteen tuhoutumiseen.

Varhaisessa vaiheessa karies ilmenee valkoisena laikkuna tai alkavana kariesvauriona hampaan pinnan alla. Vaurio aiheuttaa hampaaseen reiän vasta, kun se on edennyt kiillepinnan läpi. Karieksen edetessä reikä voi laajentua dentiiniin ja myöhemmin hampaan ytimeen asti. Tämä voi aiheuttaa potilaalle vaikeaa kipua ja saattaa lopulta johtaa hampaan menetykseen tai märkäpesäkkeen syntymiseen.

Kariesvaurio voi muodostua mihin tahansa osaan hammasta, mutta todennäköisimmin se ilmenee purupinnoilla (okklusaalikaries), hammasväleissä (approksimaalikaries) tai ienreunoilla. Karies on erityisen vaarallista potilailla, joilla on paljastuneet juuripinnat, sillä se etenee dentiinissä huomattavasti nopeammin (juurikaries) ja sitä on vaikeampaa pitää hallinnassa.

Hammaskaries on maailman yleisin suun sairaus, ja sitä ilmenee sekä aikuisilla että lapsilla. Arvioiden mukaan 2,3 miljardilla ihmisellä on pysyvien hampaiden karies ja 530 miljoonalla lapsella on maitohampaiden karies.

Kenellä tahansa voi olla karies. Vahvoilla ennaltaehkäisyohjelmilla on onnistuttu huomattavasti vähentämään varhaislapsuudessa ilmenevää hampaiden reikiintymistä. Monessa osassa Eurooppaa kariesta todetaan vähemmistöllä lapsista. Tällöin karies liittyy usein sosioekonomiseen asemaan ja vanhempien tietoihin suunterveydestä (jatkuva maidon imeminen pullosta yön aikana). Lasten karieksen ennaltaehkäisyssä saavutetusta edistyksestä huolimatta useimmilla ihmisillä ilmenee silti hampaiden reikiintymistä aikuisiällä, kun ennaltaehkäisevät toimet vähenevät tai ilmaantuu uusia riskitekijöitä, kuten

huono suuhygienia

lisääntynyt hiilihydraattien nauttiminen

napostelu

suun kuivuus

pään ja kaulan alueen sädehoito (syöpähoito)

PUFAt (näkyvä pulpa, ulseraatio, fisteli, absess)
Vaikutus potilaan elämänlaatuun

Karieksen varhaisvaiheissa potilas ei todennäköisesti tiedä, että hänellä on alkava kariesvaurio, ellei suunhoidon ammattilainen kerro sitä hänelle. Karieksen edetessä potilaalla ilmenee kuitenkin yhä kivuliaampia oireita.

Kun reikä on levinnyt hampaan dentiiniin asti, potilaalla on todennäköisesti jonkinasteista hammassärkyä ja/tai hampaan vihlontaa. Jos reikä leviää hampaan ytimeen asti tai kehittyy märkäpesäke, potilaalla on todennäköisesti erittäin voimakkaita kipuja.

Hammaskarieksen aiheuttama kipu voi olla ahdistavaa ja vaikeuttaa puhumista, syömistä tai nukkumista. Näkyvä hampaiden reikiintyminen tai hampaan menetys, esimerkiksi jos reikiä on etuhampaissa, voi heikentää myös potilaan itsevarmuutta ja itsetuntoa.

Pitkälle edenneen karieksen hoito, kuten juurihoito tai hampaanpoisto, voi olla potilaalle kivuliasta ja traumaattista. Kariekseen liittyy usein muita hammaskomplikaatioita, jotka vaativat lisähoitoa, kuten gingiviitti eli ientulehdus ja parodontiitti.
Ehkäisy, hallinta ja hoito

Kariesta voidaan ehkäistä nauttimalla mahdollisimman vähän sokeria ja välttämällä napostelua sekä huolehtimalla hyvästä suuhygieniasta. Hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälien puhdistaminen hammaslangalla tai hammasväliharjalla voi ehkäistä kariesta aiheuttavaa plakin kertymistä.

Yli 50 vuoden jälkeenkin fluoridia sisältävät hammastahnat ovat edelleen karieksen ehkäisyn kultainen standardi. Ne on todettu tehokkaiksi ja turvallisiksi monissa riippumattomissa tutkimuksissa, ja ne ovat auttaneet vähentämään hampaiden reikiintymistä huomattavasti viime vuosikymmeninä. Uudet teknologiat parantavat fluorihammastahnan tehoa entisestään esimerkiksi arginiinin prebioottisen vaikutuksen avulla.

Jos karies havaitaan varhaisessa vaiheessa, se voidaan pysäyttää ja vauriot voivat jopa palautua. Potilailla, joilla kariesriski on pieni, jo vähäinenkin käyttäytymisen muutos ja suunhoitotottumusten parantaminen voi lisätä remineralisaatiota ja siten korjata syntyneet vauriot.

Potilailla, joilla karieksen etenemisen riski on suurentunut, saatetaan tarvita tehostettuja toimia. Saatavilla on erilaisia runsaasti fluoridia sisältäviä hoitoja, jotka voivat auttaa potilaita välttämään hampaiden reikiintymistä, kunnes taustalla oleviin riskitekijöihin voidaan puuttua:

Fluorilakkaa voidaan annostella vastaanotolla pienillekin lapsille kariesriskin pienentämiseksi ja olemassa olevien kariesvaurioiden remineralisaation tukemiseksi ilman, että potilaan tarvitsee nähdä ylimääräistä vaivaa.
Potilailla, joilla on hyvä hoitomyöntyvyys, runsaasti fluoridia (5 000 ppm) sisältävät, kotona käytettävät hammastahnat ehkäisevät kariesta paremmin kuin tavallinen hammastahna.
Erikoissuuvedet ovat lisäratkaisu suurentuneen kariesriskin tehokkaaseen hallintaan.
Kun vaurio on edennyt reiäksi, kiillevaurio ei enää voi korjautua luonnollisesti. Vaurioitunut kiille ja/tai dentiini on poistettava ja reikä paikattava. Jos reikä ulottuu hampaan ytimeen asti, tarvitaan yleensä juurihoito tai hampaanpoisto.