Lasten suunterveys ja sen edistäminen

Lasten suunterveys ja sen edistäminen

Karies on yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista lapsilla

Karies on lapsuuden yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista ja merkittävä kansanterveydellinen ongelma maailmanlaajuisesti (1). Suomalaisten lasten karieksen esiintyvyydestä ei ole ajantasaista ja kattavaa tutkimustietoa. Vuonna 2003 karioituneita, paikattuja tai karieksen vuoksi poistettuja hampaita (dmft/DMFT) oli 5-vuotiailla keskimäärin 0,9. (2) Yleisesti tiedetään, että sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla väestöryhmillä kariesta on enemmän kuin sosiaalisesti korkeammassa asemassa olevilla. (3) Karies heikentää lasten elämänlaatua, esimerkiksi siitä aiheutuvan kivun ja purentaongelmien vuoksi. (1)

Hanna Suokko

Karies on monitekijäinen sairaus, joka johtuu monimutkaisesta ajan kuluessa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta happoa tuottavien mikro-organismien ja ravinnosta saatavien fermentoituvien hiilihydraattien (sokerien) välisestä vuorovaikutuksesta hampaan pinnalla. Suun mikrobiomin lisäksi isännän vaste eli lapsen yksilölliset tekijät, kuten kiilteen määrä ja laatu sekä sylki vaikuttavat karieksen kehittymiseen. Myös perheen ruokavaliolla ja ateriarytmillä on merkittävä rooli karieksen synnyssä. (4, 5)

Koska karies saa alkunsa biofilmissä tapahtuvassa aineenvaihduntaprosessissa, hyvä suuhygienia on hyvin keskeisessä roolissa karieksen ehkäisemisessä; biofilmi on tärkeää rikkoa harjaamalla hampaat fluorihammastahnalla.

Karieksen ehkäisy ja lasten suunterveyskäyttäytyminen

Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla on osoitettu olevan erittäin tehokas tapa estää kariesta. Hampaiden harjaus tulisi aloittaa heti, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat (0,5–1 vuoden iässä). (1) Mitä aikaisemmin hampaiden harjaus aloitetaan, sitä paremmin lapset harjaavat hampaansa suositusten mukaisesti myöhemmin (6)

Varhaislapsuus on tärkeää aikaa, jolloin hampaiden harjauskäyttäytyminen alkaa muotoutua. (7). Alle 5-vuotiaana opittu harjauskäyttäytyminen näyttää tutkimusten mukaan pysyvän varsin samanlaisena ja vakaana koko varhaislapsuuden ajan (8–10). Norjalaisen tutkimuksen mukaan suurin osa lapsista, jotka olivat aloittaneet harjauksen kahdesti päivässä 1,5-vuotiaana, harjasivat kahdesti päivässä myös 5-vuotiaana. (9)

Roolimallina toimivat vanhemmat ja vahvat rutiinit voivat vaikuttaa positiivisesti lasten hampaiden harjaamiseen (6, 11). Hyvän mallin ja rutiinien puute voi toisaalta taas johtaa siihen, että lapsi oppii epäsuotuisan harjauskäyttäytymisen.

Myös isien harjaustottumuksilla vaikutusta pienten lasten hampaiden harjaamiseen

Selvitimme omassa tutkimuksessamme, oliko se, miten vanhemmat harjasivat omia hampaitaan, yhteydessä siihen, miten he harjasivat yksivuotiaiden lastensa hampaita. Lisäksi halusimme selvittää,

vaikuttavatko harjaamiseen jotkin perheeseen liittyvät taustatekijät. Tutkimus on osa Turun yliopiston poikkitieteellistä FinnBrain -syntymäkohorttitutkimusta, joka selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyillä, joissa molemmat vanhemmat vastasivat itsenäisesti kysymyksiin omien ja lapsensa hampaiden harjauksesta sekä perheeseen liittyvistä tekijöistä (vanhemman ikä ja koulutus sekä lapsen sisarusten ja äidin synnytysten lukumäärä). Tutkimukseen otettiin mukaan 763 perhettä, joissa oli 1-vuotias lapsi ja joista oli saatavilla kyselyvastaukset molemmilta vanhemmilta.

Taulukko 1. Tutkimuspopulaation muodostuminen

Taulukko 1

Tutkimuksemme mukaan vanhempien oma huono hampaiden harjaus (alle kaksi kertaa päivässä) oli vahvasti yhteydessä myös heidän lapsensa huonoon harjaukseen, kun otettiin huomioon perheeseen liittyvät tekijät. Perheet, joissa molemmat vanhemmat harjasivat omat hampaansa huonosti, harjasivat myös lapsensa hampaat noin yhdeksän kertaa todennäköisemmin huonosti kuin perheet, joissa molemmat vanhemmat harjasivat omat hampaansa suositusten mukaisesti. Jos ainakin toinen vanhemmista pesi omat hampaansa suositusten mukaan, todennäköisyys harjata lapsen hampaat huonosti oli pienempi. Äidin huonolla hampaiden harjauksella oli vahvempi vaikutus siihen, että lapsen hampaita harjattiin huonosti, kuin isän huonolla harjauksella. Perheissä, joissa lapsella oli useita sisaruksia tai keskimääräistä vanhempi äiti, lapsen hampaita harjattiin myös hieman useammin huonosti.

Taulukossa 2 äidin ja isän harjaustiheys (%) on yhdistetty yhdeksi muuttujaksi (= frequency of brushing their own teeth) ja äidin ja isän raportoima lasten harjaustiheys (%) yhdeksi muuttujaksi (= frequency of brushing the child’s teeth by both parents).

Taulukko 2. Vanhempien hampaiden harjaustiheyden (%) yhteys heidän 1- vuotiaan lapsensa harjaustiheyteen FinnBrain - syntymäkohorttitutkimuksessa.

Taulukko 2

Kun tarkastelimme harjauskäyttäytymistä perheen sisällä, huomasimme, että neljännes vanhemmista harjasi eri tavalla toisistaan. Lisäksi kuudesosa vanhemmista raportoi eri tavalla lapsensa hampaiden harjauksesta.

Koska tutkimuksemme perustuu suureen otokseen, havainnot voidaan yleistää pienten lasten perheisiin Suomessa. Tutkimuksen vahvuuksia oli myös se, että mukana olivat isät, joiden vaikutusta lasten hampaiden harjaukseen on tutkittu harvoin. Lisäksi näin pienistä lapsista on hyvin vähän edustavia tutkimuksia.

Heikkoutena kuitenkin oli, että tutkimuksessamme oli lähinnä heteroperheitä: 97,3 % äideistä kertoi perustietolomakkeessa asuvan lapsensa isän tai miespuolisen puolison kanssa. Tutkimuksessa oli myös korkeasti koulutettuja vanhempia hieman keskimääräistä Suomen väestöä enemmän. Tämä ei kuitenkaan juuri vaikuttanut vastauksiin, ainoastaan isien osalta harjaustulokset olivat hieman parempia kuin keskimäärin väestössä.

Tärkeimpiä uusia havaintoja tutkimuksessamme oli isien keskeinen rooli lasten hampaiden harjauksessa - aiemmissa tutkimuksissa on jo osoitettu, että äidin hampaiden harjaus ennustaa vahvasti lasten harjauskäyttäytymistä. Näin ollen odottavien perheiden ja pienten lasten tutkimuskäyntien yhteydessä olisi tärkeää huomioida entistä enemmän myös isät ja painottaa, että molempien vanhempien kannattaa hoitaa omat hampaansa hyvin. Molempien vanhempien on hyvä myös ymmärtää, että lapsi omaksuu suunterveystottumukset vanhemmiltaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja että nämä tottumukset ennustavat lapsen suunterveyttä tulevaisuudessa.

Koko tutkimus: Parent's self-reported tooth brushing and use of fluoridated toothpaste: Associations with their one-year-old child's preventive oral health behaviour (utupub.fi)

 

Artikkelin kirjoittanut Hanna Suokko
Yliopisto-opettaja, erikoishammaslääkäri
Sosiaalihammaslääketiede
Turun yliopisto

 

Lähteet:

1. Global oral health status report: towards universal health coverage for oral health by 2030. World Health Organization. Saatavilla internetissä: Global oral health status report: towards universal health coverage for oral health by 2030  who.int)

2. Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomalaisen hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen hammaslääkäriseura Apollonia, 2023 (viitattu 24.10.2023). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi

3. Solar O & Irwin A. A conceptual framework for action on the social determinants of health. Social Determinants of Health Discussion Paper 2 (Policy and Practice). Geneva: World Health Organization; 2010:17. Saatavilla internetissä: 9789241500852_eng.pdf (who.int)

4. Anil S and Anand PS. Early Childhood Caries: Prevalence, Risk Factors, and Prevention. Front Pediatr. 2017; 5: 157. Saatavilla internetissä: Early Childhood Caries: Prevalence, Risk Factors, and Prevention - PMC (nih.gov)

5. Chen X, Banan-Mwine Daliri E, Kim N et al. Microbial Etiology and Prevention of Dental Caries: Exploiting Natural Products to Inhibit Cariogenic Biofilms. Pathogens 2020; 9(7): 569. Saatavilla internetissä: Microbial Etiology and Prevention of Dental Caries: Exploiting Natural Products to Inhibit Cariogenic Biofilms - PMC (nih.gov)

6. Berzinski M, Morawska A, Mitchell AE, Baker S. Parenting and child behavior as predictors of toothbrushing difficulties in young children. Int J Paediatr Dent. 2020;30(1):75-84. Saatavilla internetissä: Parenting and child behaviour as predictors of toothbrushing difficulties in young children - PubMed (nih.gov)

7. Alaluusua S, Malmivirta R. Early plaque accumulation- a sign for caries risk in young children. Community Dent Oral Epidemiol 1994;22(5):273-6. Saatavilla internetissä: Early plaque accumulation — a sign for caries risk in young children (wiley.com)

8. Mattila ML, Paunio P, Rautava P, Ojanlatva A, Sillanpää M. Changes in dental health and dental health habits from 3 to 5 years of age. J Public Health Dent Fall 1998;58(4):270-4. Saatavilla internetissä: Changes in dental health and dental health habits from 3 to 5 years of age - PubMed (nih.gov)

9. Wigen TI, Wang NJ. Tooth brushing frequency and use of fluoride lozenges in children from 1.5 to 5 years of age: a longitudinal study. Community Dent Oral Epidemiol 2014;42(5):395-403. Saatavilla internetissä: Tooth brushing frequency and use of fluoride lozenges in children from 1.5 to 5 years of age: a longitudinal study - PubMed (nih.gov)

10. Grytten J, Rossow I, Holst D, Steele L. Longitudinal study of dental health behaviors and other caries predictors in early childhood. Community Dent Oral Epidemiol 1988;16(6):356-9. Saatavilla internetissä: Longitudinal study of dental health behaviors and other caries predictors in early childhood - PubMed (nih.gov)

11. Suokko H, Tolvanen M, Virtanen JI, Suominen A, Karlsson L, Karlsson H, Lahti S. Parent’s self-reported tooth brushing and use of fluoridated toothpaste: Associations with their one-year-old child’s preventive oral health behaviour. Community Dent Oral Epidemiol 2022. Saatavilla internetissä: Parent's self-reported tooth brushing and use of fluoridated toothpaste: Associations with their one-year-old child's preventive oral health behaviour (utupub.fi)