Kun lapset viettävät paljon aikaa kotona, he myös napostelevat enemmän. Siksi päivittäiset rutiinit, kuten hampaiden harjaaminen aamuin ja illoin, jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Fluorihammastahna riittämätön käyttö, vähemmän kuin kaksi kertaa päivässä, altistaa kariekselle. 

Napostelutyyppinen ruokailu, sokeriset juomat sekä hampaisiin kertyvä plakki voivat aiheuttaa nopeaa hampaiden reikiintymistä. Kariesriskiä voivat lapsilla lisätä myös joidenkin lääkkeiden pitkäaikainen käyttö, puhkeavat hampaat, kiilteen kehityshäiriöt, kiinteät oikomiskojeet ja yöaikainen pitkään (yli 18-kk) jatkunut imetys tai tuttipulloruokailu. 

Vanhemmilla on suuri vastuu lapsen suuhygieniasta ja ohjauksesta kotioloissa,  hampaat tulisi pestä joka päivä huolellisesti aamuin sekä illoin. Harjauksen tulisi kestää kaksi minuuttia ja ylimääräinen tahna sekä sen mukana irtoava plakki sekä hampaisiin juuttuneet ruoan jäämät syljetään pois. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisina ohjaamme vanhempia fluorin käytön hyödyistä. Näin voimme auttaa varmistamaan, että lasten hampaiden päivittäisessä kotihoidossa käytetään kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnaa, mikä vähentää kariesriskiä.

Veden fluoraus

Tutkijat alkoivat tutkia lasten hampaiden reikiintymisen ja juomavedessä luonnostaan esiintyvän fluorin välistä yhteyttä 1930-luvulla. Sittemmin monissa maissa on alettu lisäämään fluoridia juomaveteen. Huolimatta siitä, että fluoratun juomaveden kustannusvaikuttavuudesta hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä on vakuuttavaa näyttöä, juomavettä on fluorattu Suomessa vain yhdellä paikkakunnalla, Kuopiossa, jossa fluoraus aloitettiin vuonna 1959. Fluorauksesta luovuttiin vuonna 1992.

Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla pohjavedessä voi olla epätavallisen paljon fluoridia. Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy fluoridin geokemiallinen esiintymiskartta, joka kertoo yleisellä tasolla fluoridin esiintymisestä Suomessa.

Onko se minun syytäni?

Kerran eräs vanhempi kertoi, että hänestä tuntui kuin hän saisi koulutodistuksen, kun hän tuo lapsensa hammaslääkäriin. Tämä äiti kertoi tekevänsä parhaansa auttaakseen lastaan harjaamaan hampaat ja käyttämään hammaslankaa. Hän kysyi, miten voisi auttaa lasta saamaan hyvän kokemuksen nyt ja omaksumaan hyviä tottumuksia tämän kasvaessa. On hyvä antaa myös kiitosta vanhemmille heidän sitoutumisestaan lapsensa suunterveyden ylläpitämisessä. Osa vanhemmista pyytää neuvoja, mutta monet vanhemmat eivät sitä tee.

Aloita keskustelu

Kun keskustelet lapsipotilaiden ja vanhempien kanssa hampaiden harjaamisesta, painota, että on tarpeellista ja tärkeää käyttää fluorihammastahnaa kahdesti päivässä harjauksen yhteydessä. Hyviä tuotteita ovat esimerkiksi elmex® Kids 0-5 v. lasten hammastahna, elmex® Junior 5-12 lasten hammastahna ja elmex® Anti-Caries Professional™ -hammastahna, joka on tarkoitettu koko perheen käyttöön yli 6-vuotiaille. Elmex -tahnoja on saatavilla ilman reseptiä päivittäistavarakaupoissa ja apteekeissa. Vanhemman antama esimerkki on ensisijaisen tärkeä, jotta lapset oppivat mallioppimisen kautta hyvät harjaustottumukset jo varhain. 

Pikkulasten vanhempien kanssa on hyvä tuoda aina esille se, että lapsen hampaiden harjaus tulisi aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhjettua, jotta hampaiden reikiintymistä voidaan ehkäistä. Vanhempien on myös tiedettävä, että alle 3-vuotiaille lapsille tulisi käyttää vain vähän hammastahnaa (1000 ppm)  ja että 3–6-vuotiaille lapsille tulisi käyttää herneen kokoista määrää (1000 ppm) hammastahnaa aamuin illoin. Yli 6-vuotiailla hammastahnaa on käytettävä sama määrä kuin aikuisilla (1400 - 1450 ppm).

Joillekin  nuorille voi olla hyötyä päivittäisestä lisäfluorista. Yli 16-vuotiaille ja aikuisille, joilla on kohonnut kariesriski voi sairaanhoitaja, suuhygienisti, lääkäri ja hammaslääkäri suositella  korkeafluoridista hammastahnaa ilman reseptiä, joka sisältää 5mg/g   fluoria. Hoidon jatkuvuus ja tarpeellisuus arvioidaan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla ja valvonnassa tarkastusväleille. 

Hampaiden fluorilakkaus ammattilaisen toimesta antaa hyvän tehostevaikutuksen. Muistuta vanhempia siitä, että tämä hoito auttaa suojaamaan lasten hampaita, kun se tehdään 6 kuukauden välein (tai 3 kuukauden välein riskipotilailla), minkä jälkeen jatketaan päivittäistä omahoitoa kotona pesemällä hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Lasten hampaiden harjausta Suomessa vanhempia suositellaan valvomaan 13-vuotiaaksi saakka. Fluorin lisäksi hammastahnat voivat sisältää myös arginiiniä. Arginiinia 1,5 % sisältäviä hammastahnoja käytetään plakin pH:n neutraloimiseen. Vaikutusmekanismina ovat arginiinin emäksiset hajoamistuotteet.

 

Tiivistelmä:

– Hammastahnojen käyttösuosituksien noudattamisella on suuri merkitys sen varmistamisessa, että lapsi saa parhaan päivittäisen annoksen fluoria harjatessaan hampaat kahdesti päivässä.

– Fluorilakkaus voidaan tehdä 2–4 kertaa vuodessa, mikä hyödyttää lapsia, joilla on suuri kariesriski.

– Yli 16-vuotiaat nuoret ja lapset voivat käyttää 5mg/g vahvaa fluorihammastahnaa päivittäin terveydenhuollon ammattilaisen antamalla suosituksella, jos kariesriski on kohonnut. 

 

Kun vanhempien kanssa keskustellaan päivitäisestä fluoria sisältävän hammastahnan käytöstä, lapset saavat hyvät lähtökohdat suun terveyden ylläpitämiseen!