Implanttihampaiden hoito

 

Hampaita voidaan menettää tulehduksien, halkeamien tai tapaturman vuoksi ja niiden tilalle voidaan asentaa hammasta korvaava implantti. Implanttihammas ei reikiinny eikä sille tarvitse tehdä juurihoitoa, mutta huolenpitoa kudosten terveyden eteen pitää tehdä. Hammasimplanttien vieruskudokset toimivat hieman eritavoin kuin luonnonhampaat. Implantti asennetaan leukaluuhun ja ienkiinnitys on hieman heikompi kuin luonnonhampaassa. Myös implantin muoto on erilainen ja usein haastava puhdistaa. Tiedetään myös, että implanttien ienkudoksessa tulehdus etenee nopeammin kuin luonnon hampaissa.

Jos implanttihammasta ei puhdisteta bakteeribiofilmistä kunnolla, alkaa ientulehdus. Peri-implanttimukosiitti on plakin indusoima tulehdustila kiinnityskudoksessa. Tähän alkuvaiheen tulehdukseen pystyy potilas itse vaikuttamaan suuresti. Poistamalla biofilmi huolellisesti saadaan kudos terveemmäksi (Berglundh et al., 2018; Figuero et al.,2014; Jepsen et al., 2015). Peri-implantiitti puolestaan on tulehdustila, joka on edennyt jo implanttia ympäröivään luuhun. Luukudos tuhoutuu implantin ympäriltä ja hoitamattomana se voi johtaa jopa implantin irtoamiseen. Mekanismi on sama parodontiitissa kuin peri-implantiitissakin, mutta implanttihampaiden kohdalla etenemisnopeus on suurempi.

Kuva 1. Peri-implantiittissa luukudos hajoaa implantin ympäriltä bakteeriärsytyksen vuoksi.

 

Hammasimplanttihoitoja suunniteltaessa on hammaslääkäreillä ja hoitotiimeillä vastuu arvioida hoidon onnistumista lääketieteelliseltä kannalta, mutta myös potilaan omaa suorituskykyä ja mahdollisuutta hoitaa implanttihampaita tulisi huolellisesti arvioida. Potilas, jolla implantteja on suussa, tulisi puhdistuttaa koko hampaisto ammattimaisesti ennen leikkausta ja kuuden kuukauden väliajoin leikkauksen jälkeen. Hoidot tuovat potilaalle kustannuksia myös implantin asentamisen jälkeen, joka tulisi huomioida implanttihoitoja suunniteltaessa. Näin iensairauksien ehkäisy ja pysäyttäminen onkin hoidon tärkein ja kustannustehokkain päämäärä.

Ennen implantointia tulee hampaisto hoitaa tulehduksettomaan tilaan. Kiinnityskudosten diagnosoimiseen ja etenemisnopeuden arviointiin voidaan käyttää perinteisten mittaustekniikoiden lisäksi molekylaarisia suunesteistä otettavia testejä. Suomalainen innovaatio, joka perustuu suunesteistä löytyvään biomarkkeriin; aktiivinen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8), voidaan käyttää tunnistamaan alkanut kiinnityskudostulehdus. Testejä on kahdenlaisia, PerioSafe® -testiä käytetään suuhuuhteena ja se testaa pitoisuuden koko suusta. ImplantSafe® -testiä puolestaan voidaan käyttää yksittäisen ientaskun/implantin määrittämiseen. aMMP-8 toimii alkavan tulehduksen biomarkkerina (Alassiri et al., 2018; Lähteenmäki et al., 2020). aMMP-8 on proteolyyttinen ja kollagenolyyttinen entsyymi, jonka olemassaolo tarkoittaa, että kiinnityskudoksenkudoksen isännänvaste on aktivoitunut. Toki sen korkea pitoisuus kertoo myös taudin asteesta ja etenemisestä.

Testi on teknisesti samanlainen pikatesti kuten klassinen raskaus-, tai Covid-19 antigeenitestit. Eli katsomalla testi-ikkunassa olevia viivoja, joista toinen on testin onnistumisen kontrolli viiva ja jos toinen viiva ilmestyy ikkunaan tarkoittaa se kohonnutta aMMP-8 arvoa. Eroa terveyden ja sairauden välillä on 20 ng/ml. Testi voidaan myös käyttää siihen tarkoitukseen olevaan laboratoriolaitteeseen ORALyzer®, joka antaa suunesteistä olevalle näytteelle numeerisen arvon. Numeerinen arvo onkin usein potilaille helppo ymmärtää ja lukemaa pystyy helposti tarkkailemaan hoitojen eri vaiheissa.

Testejä voidaan käyttää esimerkiksi ennen implanttihoitojen aloitusta, jolla voidaan kontrolloida suun terveydentila tarkasti. Jos testi arvo on korkea, voidaan myös potilasta motivoida huolelliseen suun puhdistamiseen ja uudella testauksella katsoa miten ammattimainen puhdistus tai omahoito toimii.

Hyvä suuhygienia on tärkeä edellytys implanttihoidoille. Huolellinen harjaus, välien puhdistus ja hyvä hammastahna (esim: Elmex sensitive Professional Repair & Prevent ) riittää ylläpitämään kudosten terveydentilaa. Suuveden käyttö saattaa tehostaa puhdistustehoa antibakteeristen aineosien kautta. Kannattaa valita kuitenkin alkoholiton suuvesi (esim: Meridol).

Peri-implantiittimukosiitin ja peri-implantiitin hoitovaste on haasteellista. Tämä tarkoittaa, että näiden sairauksien hoitoon tarvitaan muutakin kuin manuaalista käsittelyä. Juuri julkaisussa olevassa tutkimuksesta (Guarnieri et al., 2024), havaittiin, että vastaanotolla tehtävä parodontaalinen hoito vähensi tulehduksen merkkejä suussa, mutta ei tehnyt implanttikudoksia täysin terveiksi. Tätä tutkittiin mm. perinteisillä mittaustekniikoilla ja aMMP-8 testi teknologialla. Siksi juuri kotona tehtävä hoito nouseekin korkealle tärkeysasteelle ammattilaisen tekemien hoitojen lisäksi. Suomessa on tehty uusia lupaavia kotona käytettäviä innovaatioita, jotka vaikuttavat niin luonnonhampaiden kuin implanttihampaidenkin terveydentilaan. ne ovat mm. Lumoral® fotodynaaminen kaksoisvalohoito hoito sekä fermentoitu puolukkamehu (Biomed puolukkasuuhuuhde®). Näiden suunesteiden aMMP-8:aa alentamista tehoista on julkaistu lupaavia pilottitutkimuksia parodontiitin ja peri-implantiitin hoidoissa (Lähteenmäki et al., 2022; Lähteenmäki, et al., 2022).

Kuvio 1 - Implanttihampaiden suun terveyden kulmakivet

 

Suuhygienisti (YAMK), kliininen
asiantuntija, filosofian tohtori,
Hanna Lähteenmäki.

 

Lähteet

1. Alassiri, S., Pärnänen, P., Rathnayake, N., Johannsen, G., Heikkinen, A. M., Lazzara, R., … Sorsa, T. (2018). The Ability of Quantitative, Specific, and Sensitive Point-of-Care/Chair-Side Oral Fluid Immunotests for aMMP-8 to Detect Periodontal and Peri-Implant Diseases. Disease Markers, 2018, 1306396. https://doi.org/10.1155/2018/1306396 [doi]
2. Berglundh, T., Armitage, G., Araujo, M. G., Avila-Ortiz, G., Blanco, J., Camargo, P. M., … Zitzmann, N. (2018). Peri-implant diseases and conditions: Consensus report of workgroup 4 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. Journal of Clinical Periodontology, 45(S20), S286–S291. https://doi.org/10.1111/jcpe.12957
3. Figuero, E., Graziani, F., Sanz, I., Herrera, D., & Sanz, M. (2014). Management of peri‐implant mucositis and peri‐implantitis. Periodontology 2000, 66(1), 255–273. https://doi.org/10.1111/prd.12049
4. Guarnieri, R., Reda, R., Zanza, A., Xhajanka, E., Patil, S., Di Nardo, D., & Testarelli, L. (2024). Relationship between gingival and peri-implant sulcular fluid active matrix metalloproteinase-8 concentration and clinical indices in healthy and diseased conditions. Exploration of Medicine, 243–256. https://doi.org/10.37349/emed.2024.00219
5. Jepsen, S., Berglundh, T., Genco, R., Aass, A. M., Demirel, K., Derks, J., … Lambert, F. (2015). Primary prevention of peri‐implantitis: Managing peri‐implant mucositis. Journal of Clinical Periodontology, 42, S152–S157
6. Lähteenmäki, H., Pätilä, T., Räisänen, I. T., Kankuri, E., Tervahartiala, T., & Sorsa, T. (2022). Repeated Home-Applied Dual-Light Antibacterial Photodynamic Therapy Can Reduce Plaque Burden, Inflammation, and aMMP-8 in Peri-Implant Disease—A Pilot Study. Current Issues in Molecular Biology 2022, Vol. 44, Pages 1273-1283, 44(3), 1273–1283. https://doi.org/10.3390/CIMB44030085
7. Lähteenmäki, H., Tervahartiala, T., Räisänen, I. T., Pärnänen, P., & Sorsa, T. (2022). Fermented lingonberry juice’s effects on active MMP‐8 (aMMP‐8), bleeding on probing (BOP), and visible plaque index (VPI) in dental implants—A clinical pilot mouthwash study. Clinical and Experimental Dental Research. https://doi.org/10.1002/cre2.638
8. Lähteenmäki, H., Umeizudike, K. A. K. A., Heikkinen, A. M. A. M., Räisänen, I. T. I. T., Rathnayake, N., Johannsen, G., … Sorsa, T. (2020). aMMP-8 Point-of-Care/Chairside Oral Fluid Technology as a Rapid, Non-Invasive Tool for Periodontitis and Peri-Implantitis Screening in a Medical Care Setting. Diagnostics (Basel), 10(8), 562. https://doi.org/10.3390/diagnostics10080562