Johdanto:
Äskettäin toteutettu kattava tutkimus on valottanut suomalaista suunterveyden tilaa tarjoten arvokkaita oivalluksia alan ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka pyrkivät optimoimaan potilashoitoa ja parantamaan suunterveyden tuloksia. Tässä artikkelissa syvennytään tutkimuksen tuloksiin korostaen vallitsevia suuntauksia, haasteita ja mahdollisuuksia suunterveyden käytäntöjen kehittämiseksi Suomen väestössä.
Suomalaisen potilaan ymmärtäminen:
Tutkimus paljastaa monipuolisen kuvan suomalaisten suunterveydestä. Vaikka suurin osa suomalaisista (69 %) kokee suunsa terveyden riittävän hyväksi, merkittävä osa (77 %) raportoi kokevansa tiettyjä suun terveyden haasteita. Yleisiä ongelmia ovat hampaiden värjäytyminen (30 %), ienten verenvuoto (27 %) ja ienten vetäytyminen (26 %). Tämä ristiriita koetun ja todellisen suunterveyden välillä korostaa perusteellisen potilaan arvioinnin ja ohjauksen tärkeyttä.
Keskeiset suuntaukset ja haasteet:
- Puutteelliset suuhygieniakäytännöt: Tutkimus tunnistaa useita alueita, joilla suuhygieniakäytännöt eivät vastaa suosituksia. 36 % suomalaisista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä, ja 35 % ei harjaa hampaitaan suositeltua kahta minuuttia. Hammasvälien puhdistus on myös harvinaista, sillä vain 28 % puhdistaa hammasvälit päivittäin. Nämä havainnot korostavat tarvetta ammattilaisten vahvistaa oikeita harjaustekniikoita ja hammasvälien hoidon tärkeyttä.
- Sitkeät väärinkäsitykset: Suomalaisten keskuudessa elää sitkeästi virheellisiä käsityksiä suunterveydestä. Merkittävä osa (33 %) uskoo, että harjauksen keston tulisi määräytyä sen mukaan, miltä suu tuntuu, eikä noudattaa kahden minuutin ohjetta. Lisäksi 15 % uskoo, että kerran päivässä harjaus riittää. Näiden väärinkäsitysten oikaisu potilasohjauksella on ratkaisevan tärkeää tehokkaan suuhygienian edistämiseksi.
- Potilaiden motivaatio ja esteet: Tutkimus tarkastelee myös tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaiden motivaatioon ja sitoutumiseen suunhoidon rutiineihin. Vaikka 89 % suomalaisista tiedostaa suun terveyden ja yleisen hyvinvoinnin välisen yhteyden, 41 % myöntää lykkäävänsä suunhoitoa. Ajanpuute (20 % ilmoittaa jättävänsä aamuharjauksen väliin) ja kustannukset (31 % mainitsee hinnan esteenä) nousevat merkittäviksi esteiksi.
Mahdollisuuksia ammattilaisille:
- Tehostettu potilasohjaus: Suunhoidon ammattilaiset ovat suomalaisten luotetuin suunterveyden tiedonlähde (70 %). Tämä luottamuksellinen asema tarjoaa mahdollisuuden tarjota kohdennettua ohjausta, oikaista väärinkäsityksiä ja motivoida potilaita omaksumaan terveellisempiä suuhygieniatottumuksia.
- Yksilölliset hoitostrategiat: Tutkimus jakaa suomalaisen väestön kuuteen erilliseen segmenttiin heidän suunhoidon asenteidensa ja käyttäytymisensä perusteella. Näiden segmenttien ymmärtäminen voi auttaa ammattilaisia räätälöimään viestintäänsä ja hoitosuunnitelmiaan tehokkaammin.
- Ennaltaehkäisyn korostaminen: Koska esimerkiksi ienten verenvuoto ja vihlonta ovat yleisiä ongelmia, ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen on olennaista. Ammattilaisilla on keskeinen rooli potilaiden ohjaamisessa varhaiseen puuttumiseen ja pitkäaikaiseen suun terveyden ylläpitoon.
Johtopäätökset:
Tämä tutkimus tarjoaa arvokkaan pohjan suunterveyden ammattilaisille, jotka pyrkivät parantamaan suun terveyttä Suomessa. Käsittelemällä yleisiä haasteita, hyödyntämällä potilasohjauksen mahdollisuuksia ja räätälöimällä hoitoa yksilöllisten tarpeiden mukaan ammattilaiset voivat edistää suomalaisten hymyn terveempää ja valoisampaa tulevaisuutta.
Lähde:
Colgate-Palmoliven "Suunhoidon haasteet ja mahdollisuudet: Tutkimus suomalaisten rutiineista" kartoitti suomalaisten 18–75-vuotiaiden suunterveyttä (n=1001).
Yhteenveto ammattilaisille: Päivi Väisänen, Professional Liaison Manager, Colgate Professional (Tekoälyavusteinen analyysi ja tekstinluonti)
